Webinaarit ovat pitkään olleet lähiopetuksen ohella keskeinen osa opetustoimen täydennyskoulutusta. Koronan myötä suurin osa koulutuksista vaikuttaa siirtyneen pysyvästi etätoteutuksiksi ja koulutuspäivät on palasteltu parin tunnin webinaareiksi. Esityksessä 20 vuotta täydennyskoulutuksen parissa eri organisaatioissa ja freelancerina työskennellyt kouluttaja jakaa parhaat oivallukset, toimivat käytännöt ja suosikkisovellukset liittyen etenkin viime vuosien digipeda-koulutusten etätoteutuksiin. Useimmiten ne on toteutettu opintopisteytettyinä webinaarisarjoina OPH-rahoituksella.

Kun kouluttaja jakaa materiaalinsa avoimesti ja julkisesti, se tukee markkinointia ja palvelee osallistujia myös koulutuksen jälkeen. Usein osallistujatkin jakavat tekemiään materiaaleja ja muuta oppimaansa, mikä tukee vertaisoppimista. Materiaalien tekeminen ja CC-lisenssillä jakaminen voi myös olla yksi koulutuksessa opeteltavista taidoista.

Kun ryhmä on koossa, kouluttajan vastuulla on turvallisen ilmapiirin luominen, mikä mahdollistaa hyvän vuorovaikutuksen ja toinen toisilta oppimisen. Kuulet esimerkkejä onnistuneista vaihtoehdoista koota koulutuskokonaisuus ja myös yksittäinen webinaari, joka voi sisältää esimerkiksi aktivointia erilaisten sovellusten avulla ja itsenäistä harjoittelua kouluttajan toimiessa välillä ohjaajan roolissa.  

Lähtökohtana koulutuksissa on saada eväitä digin pedagogisesti mielekkääseen hyödyntämiseen. Sovelluksista käytetään ensi sijassa peruskäytön osalta opettajille maksuttomia, jotta ne ovat eri oppilaitoksia edustavien osallistujien kokeiltavissa. Yksi tällainen on Padlet, mikä toimii erinomaisesti oppimisympäristönä kiireisille opettajille: se on yhtä aikaa monipuolinen ja silti yksinkertainen käyttää eikä kirjautumistakaan tarvitse edellyttää.

Digipeda-teemat ovat kouluttajalle haastavia, koska osallistujien osaaminen vaihtelee suuresti ja oppilaitosten hankkimat tai sallimat sovellukset ja muutkin käytännöt eroavat toisistaan. Näkökulma tulisi pitää riittävän yksinkertaisena, että aloittelijat pääsevät mukaan, mutta toisaalta konkareille tulisi esitellä uusimmat ominaisuudet ja jakaa sivulauseessa syventäviä vinkkejä. Toinen haaste on se, että kysymykset heräävät usein vasta itsenäisesti harjoiteltaessa, joten ohjausta tarvitaan pitkin matkaa. Kolmantena haasteena nostan esiin sitoutumisen oppimistehtäviin: moni tulee täydennyskoulutuksiin vain uuden opin perässä, ei todistusta hakemaan.

Minkä osallistujat kokivat edistävän oppimistaan? Mikä oli heille tärkein oppi? Entä mitä jäätiin kaipaamaan ja miten koulutus olisi voinut vielä paremmin tukea oppimista? Entä mitä haluat sanoa itsellesi koulutuksen päätyttyä? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet osallistujien kommentteja viidelle ryhmälle tehdystä kyselystä.

Vaikka etäkoulutuksissa väkisinkin menetetään osa vuorovaikutuksesta, tarjoavat ne muita etuja kuten saavutettavuutta ja tallenteet. Webinaareihin perustuvat koulutukset ovat parhaimmillaan voimauttavia ja tukevat monin tavoin opettajien - ja usein myös kouluttajan - osaamisen kehittymistä. Tällöin koetaan ITK-teeman mukaisesti oppimisen huikeaa ihanuutta.

Foorumiesityksen materiaalit julkaistaan blogipostauksessa ITK-viikon aikana huhtikuussa: https://www.matleenalaakso.fi/