Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradiassa, joka on yksi Suomen suurimmista toisen asteen kouluttajista, on usean vuoden ajan suunnitelmallisesti panostettu opettajien digiosaamiseen. Henkilökunnalle tehtyjen osaamistarvekyselyiden sekä erilaisten strategiaprosessien kautta Gradian yhdeksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi on viimeisten vuosien aikana valikoitunut meillä töissä olevien toisen asteen opettajien digitaitojen kehittäminen.

Opettajien teknologiset ja digipedagogiset taidot ovat olleet pitkään täydennyskoulutustarpeen kärjessä. Lukioiden uusi opetussuunnitelma edellyttää kompetenssia laaja-alaisesta osaamisesta digi- ja digipedagogisissa taidoissa. Myös ammatillisessa koulutuksessa digitaidot nousevat koko ajan enemmän ja enemmän esille. Tulevissa ammateissa ja jatkokoulutuksessa toisen asteen opiskelija tarvitsee lähes väistämättä hyviä digitaitoja. Jotta opiskelijoiden digiosaamista pystytään kehittämään pääasiassa osana muuta opiskelua, pitää opettajien digiosaamisen olla hyvällä tasolla. Opettajien osalta ei riitä pelkkä digitaalisten työkalujen hallinta, vaan niitä hyödynnettäessä on ymmärrettävä pedagoginen näkökulma teknologiaan.

Teknologian ja pedagogiikan yhdistämisestä on jo vuosia puhuttu digipedagogisensa osaamisena. Sinällään digipedagogiikka ei ole mitään erityistä pedagogiikkaa, se on pedagogiikkaa, joka hyödyntää digitaalisia työkaluja, mutta usein digipedagogiikka on termi jota käytetään. Digipedagogisen osaamisen kehittäminen aloitettiin Gradiassa suunnitelmallisesti jo ennen vuoden 2020 pandemiaa. Pandemia kuitenkin antoi voimaa ja ymmärrystä ko. osaamisen kehittämisen taustalle, saattaa olla että osalle opettajistamme se nimenomaan näytti digipedagogisen osaamisen tärkeyden. Gradian digipedagogisen osaamisen kehittämiseen on panostettu ja sitä on kehitetty strategiamme mukaisesti.

Digipedagoginen osaaminen tarkoittaa sekä pedagogiikan hyvää osaamista, oman alan tai oppiaineen sekä digitaalisten työkalujen hallintaa. Usein opettaja perustelee digitaalisten työkalujen käyttämättömyyden osaamisvajeella, mutta huolestuttavampaa mielestämme on, jos ja kun työkaluja käytetään vain niiden käytön vuoksi ilman pedagogista perustetta. Olemme perustaneet Gradiassa digiosaamisen kehittämisen nimenomaan digipedagogisen osaamisen vahvistamiselle – työkalujen hallinta koulutetaan kyllä, mutta pohjalla on aina pedagoginen tarve ja käyttötarkoitus.

Esittelemme esityksessä Gradian digipedagogisen osaamisen suunnitelmallisen kouluttamisen periaatteet, tukipilarit sekä toimintamallin. Kerromme esityksessä koulutuskokonaisuuksista, joita olemme toteuttaneet sekä niiden tarpeesta ja vastaanotosta. Kerromme myös kehittyneiden opettajien tarinoita. Esityksen lopussa visioimme tulevaisuutta, mitkä ovat tulevaisuuden digipedagogiikan kehittämisen tarpeet, mitä olemme ideoineet ja mitä toiveita henkilökuntamme on esittänyt. Kysymme myös yleisöltä ideoita ja mielipiteitä siitä, mikä olisi heidän mielestään seuraava toisen asteen digipedagoginen askel.