Korona-aikana saatiin kokemuksia etä- ja hybridiopetuksesta sekä digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämisestä. Kokemuksia ja hyviä käytänteitä jaettiin koulujen sisällä ja yhteistyöverkostoissa etäopetusjaksojen aikana ja sen jälkeen. Haasteeksi nousi, miten saadaan uudet opetusratkaisut tehokkaasti jaettua ja osaksi arkea sekä miten voidaan aidosti edistää yhdenvertaisuutta lasten ja nuorten digitaalisten taitojen ja osaamisen opetuksessa Uudet lukutaidot -ohjelman mukaisesti.

Esityksemme koostuu kahdesta osasta: kouluissamme toteutetuista opetuskokeiluesimerkeistä sekä koulujen digiosaamisen jakamisen käytänteistä ja koulujen digitalisaation edistämisen mallista.

Toteutimme reaaliaikaista ja omatahtista etä- ja hybridiopetusta hyödyntäen Teams-oppimisympäristöä monipuolisesti uusilla tavoilla. Testasimme videotukimateriaalia ja digitaalisia kyselytyökaluja sekä erilaisia etätuen ja oppilaiden välisen etäyhteistyön muotoja mm. sähköisten kyselylomakkeiden, pienryhmätyökalujen ja keskustelutyökalujen avulla sekä mahdollistamalla etäkokeet. Monet testatuista työkaluista havaittiin toimiviksi opetuksen apuvälineiksi myös lähiopetuksessa.

Samaan aikaan Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman teemat nostettiin harjoittelukoulujen uuden tietostrategian (2022-2025) ytimeen. Oppilaiden digitaalisten taitojen yhdenvertaisuutta saattavat haitata opettajien epätasaiset digitaidot ja vaihteleva kiinnostus tieto- ja viestintäteknologiaan, ohjelmoinnilliseen ajatteluun ja jopa medialukutaitoon. Uudessa tietostrategiassamme oppilaille on määritelty osaamisen tasot jokaiselle uusien lukutaitojen osa-alueelle, ja oppilaiden osaaminen on pohjana myös nykyisten ja tulevien opettajien digiosaamisen kehittämiselle. Uudet opetuskokemukset ja niiden myötä havaitut jakamisen ja digitaalisen osaamisen levittämisen haasteet loivat tarpeen vahvemmin strukturoidulle kehittämismallille, mihin Turun normaalikoulussa lähdettiin kehittämään toimivaa ja tuloksekasta toimintamallia.

Helsingin normaalilyseossa poikkeusolojen aikana digituesta ja osaamisen sekä hyvien käytänteiden jakamisen organisoinnista vastasivat koulun pedagogisen digituen vastuuopettajat eli digitutorit. Tukimalli oli kevyt ja akuutteihin tilanteisiin toimiva, ja yhteisverkoston toiminnan kautta hyviä käytänteitä ja etäopetusmalleja saatiin jaettua yksittäistä koulua laajemmin. Haasteena tällaisessa mallissa on kuitenkin laajan vaikuttavuuden aikaansaaminen ja osaamisen jalkautuminen koko koulun arkeen.

Turun normaalikoulussa luotiin tähän ratkaisuna strukturoitu toimintamuoto, joka on monistettavissa helposti erityyppisissä kouluyhteisöissä hyödyntämällä kunkin koulun olemassa olevia resursseja – niin varustelun kuin talon oman digiosaamisen tasolla. Näin ollen Turun mallilla on hyvät mahdollisuudet edistää digitalisaatiota laajemminkin. Mallissa oli kolme vaihetta. Aluksi inventoitiin digioppimisen laitteet ja välineet ja listattiin opettajien käyttämät oppimisympäristöt ja ohjelmat. Tulosten perusteella luotiin kysely kartoittamaan, missä määrin opettajat osaavat käyttää laitteita ja ohjelmia ja mistä he haluaisivat koulutusta. Toiveiden pohjalta laadittiin ohjelmarunko lukuvuoden mittaan pidettäville lyhyille koulutuksille, digi-iltapäivämille.

Ensimmäiset digi-iltapäivämät pidettiin keväällä 2022. Ohjelmaan valittiin opettajien toivomia välineitä ja ohjelmia, jotka soveltuvat koulussa oppilaiden loppukevään projektimuotoiseen työskentelyyn. Yhden iltapäivän aikana pidettiin neljä koulutuspajaa eri aiheista: ThingLink, Minecraft for Education, Design Spark ja 3D-tulostus sekä iMovie-videon tekeminen vihertaustaa hyödyntäen.

Malli osoittautui toimivaksi. Tähän vaikutti neljä seikkaa. Ensinnäkin koulutusten sisältö oli valittu opettajien kyselyssä esittämien toiveiden perusteella, minkä ansiosta moni halusi osallistua kevään kiireistä huolimatta. Neljän rinnakkaisen koulutuspajan ansiosta ilmoittautuneita oli paljon, mikä innosti opettajia lähtemään mukaan, koska ”kaikki muutkin” osallistuvat. Toiseksi, ajoitus oli onnistunut. Digi-iltapäivämien aiheet olivat sellaisia, että opettajat pystyivät ottamaan uuden oppimansa asian heti käyttöön omien oppilaidensa kanssa kevään oppimisprojekteissaan. Kolmanneksi, digi-iltapäivämät oli koulun johdon kanssa sovittu veso-kelpoisiksi, eli opettajat saivat osallistumisesta myös opintosuoritteen. Viimeiseksi, kouluttajina toimivat koulun omat opettajat, jolloin koulutukseen on mukava osallistua ja koulutettava tietää saavansa tukea ja neuvoja tarpeensa mukaan myös koulutuksen jälkeen. Tätä tukee koulumme digikoulutustarjotin, eli käytäntö, jossa kuka tahansa koulun opettaja voi pyytää vertaistukea digiasioissa toiselta opettajalta, jolle maksetaan tästä korvaus. Kokonaisuutena digi-iltapäivämiä pidettiin mukavana ja onnistuneena tapahtumana.