Arjen konehuone on oppilaitos-demo, joka konkretisoi ja esittelee millaisia mahdollisuuksia Web 3.0 tarjoaa sekä työntekijöille että opiskelijoille oppilaitoksissa.  

Web 3.0 edeltäjänsä Web 2.0:n tavoin hyvin löyhä käsite. Epämääräisyys ei kuitenkaan estänyt sosiaalisen median, Wikipedian, ilmaistalouden tai nettitekniikoiden kehittymistä tunnettuine seurauksineen ja vaikutuksineen. 

Web 3.0 -käsitteen yksi ensimmäisistä lanseeraajista oli Tim Berners-Lee, jota myös pidetään nykymuotoisen www-selaimen ja internetin hyperrakenteen 'isänä'. Berners-Leen mukaan "semanttinen web (Web 3.0 ) tarjoaa yleisen kehysympäristön, joka mahdollistaa datan jakamisen ja uudelleenkäyttämisen yli sovellus-, yritys- ja yhteisörajojen"

Kuten aikoinaan 2.0, myös 3.0 etenee monella rintamalla. Näistä keskeisimpiä on datan uudelleenkierrätys ja tätä kautta rikastaminen sekä uuden arvon tuottaminen uusissa asiayhteyksissä. Datan kierrätys mahdollistuu avoimilla rajapinnoilla (API), jotka mahdollistavat verkkopalveluiden autonomisen tiedonhaun ja datan yhdistelyn. Esimerkiksi Opintopolku.fi:n APIn avulla voidaan rakentaa helppokäyttöisiä käyttöliittymiä, jotka yhdistävät tiedot vaikkapa ammatti- tai koulutusohjelma-kohtaisiin työmarkkina-ennusteisiin.

Algoritmit ja tekoäly ilmiasuineen, kuten keskustelevat käyttöliittymät, alkavat olla jo arkista uutisointia ja netinkäyttöä. Lohkoketjut ovat kehittyneet jo hyvän aikaa. Niiden tunnetuimpana käyttötapauksena on kryptovaluutat ja erityisesti Bitcoin. Lohkoketjuja voidaan käyttää kuitenkin esimerkiksi kehittyvissä maissa ulkomailta rahansiirrossa kotimaahan sukulaisille ja lainoissa virallisen pankkijärjestelmän ohi tai korvaamaan sen puutteita.

Arjen konehuone demoaa konkreettisesti käytännön sovellustapoja Web 3.0:n osa-alueista datan yhdistelystä algoritmeihin. Näitä ovat esimerkiksi sopivien liikunta- tai opiskeluaikojen automaattinen ennakointi ja ehdottelu henkilökohtaiseen kalenteriin ja toteutuneeseen Google Fit -liikuntadataan perustuen.

Arjen konehuone koostaa automaattisesti kuukauden kalenterimerkinnöistä tuntiraportti-listan syötettäväksi tuntikirjauksina ja näin säästyy 1-2 tuntia työaikaa kuukausittain. Lisäksi se ehdottaa luettavaksi pöytälaatikkoon tallennettuja www-linkkejä ja ideoita joko arpomalla tai hakusanalla sekä ehdottaa priorisointia työ- tai opiskelutehtäviin käyttäjän antamien parametrien mukaan.

Web 3.0 voi lisätä merkittävästi arjen rutiinien automatisointia digitaalisesti ja tätä kautta ihmisten työmuistin osittaista vapautumista muuhun käyttöön. Samalla arkiprosessien häivyttäminen taka-alalle edellyttää aiempaakin parempaa digilukutaitoa.

Jo sosiaalisen median myötä osalle ihmisistä ei ole selvää, että heidän yksityiset tietonsa voivat päätyä kohderyhmäksi vaikkapa erilaisten viharyhmien some-markkinointiin. Tai että netin nykyiset markkinointiverkostot ja nettipalvelut näyttävät räätälöityjä 'sisältöjä' ohjatakseen käyttäjää tekemään ostopäätöksiä. 

Kun dataa yhdistellään monista lähteistä ja jalostetaan helposti omaksuttavaksi informaatioksi, niin samalla datan alkuperä hämärtyy entisestään. Tähän voidaan toki hieman vaikuttaa regulaatiolla, kuten tietosuojadirektiivi (GDPR). 

Web 2.0:n myötä muun muassa empatiakyvyn ja dialogitaitojen merkitys on kasvanut. Web 3.0 nostaa entistäkin tärkeämmäksi muun muassa yleissivistyksen, päättelytaidon, systeemiajattelun sekä kokonaisuuksien hahmottamisen merkityksen osana digiyhteiskunnan arjen ymmärtämistä.