Esitysdiat

Teknologisen kehityksen myötä avun pyytäminen on tullut mahdolliseksi erilaisten välineiden kautta. Nuoret hakevat mielellään apua internetistä, mutta avun pyytämiseen ammattilaiselta on yhä suuri kynnys. Opiskelijat suhtautuvat avun pyytämiseen eri tavoin: toiset kokevat sen strategisena taitona ja toiset heikkouden osoittamisena (White & Bembenutty 2013). Yhdeksi tuen pyytämisen kynnystä alentavaksi keinoksi on esitetty tukibottia, joka lähestyy opiskelijoita tekstiviestitse ja tarjoaa matalan kynnyksen väylän tuen tarpeen ilmaisemiselle (Okkonen & Pesonen 2021). Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että tukibotin avulla voidaan löytää opiskelijoiden piileviä tuen tarpeita ja ohjata opiskelijoita sopiviin tukipalveluihin (Pesonen 2021). 

Tukibottia on käytetty yhtenä tuen tarjoamisen muotona erään suomalaisen kaupungin toisen asteen koulutuksessa. Tässä yhteydessä selvitimme, millaisille opiskelijoille tai opiskelijaryhmille chatbot-tyyppinen tuen tarjoaminen sopii parhaiten.Tutkimme tukibottia käyttäneiden opiskelijoiden suhtautumista tukibottiin sekä avun pyytämiseen kyselyllä, joka koostui 14 Likert-väittämästä (1-5). Kyselyyn vastasi 105 opiskelijaa, joista 49 opiskeli lukiokoulutuksessa ja 56 ammatillisessa koulutuksessa. Faktorianalyysissä aineiston väittämistä löydettiin kolme faktoria: tyytyväisyys tukibottiin (ka 3.74; esim. “Mielestäni tukibotti toimii tuen tarpeen tunnistamisessa todella hyvin.”), avun pyytämisen välttely (ka 2.81; esim. “Etsin huoliini apua tai tietoa mieluummin internetistä, kuin keskustelen ammattilaisen kanssa.”) ja ihmiskontaktin suosiminen (ka 2.93; esim. “Pyydän apua mieluummin suoraan koulun henkilöstöltä kuin tukibotilt.”).
Aineistosta tunnistettiin ryhmittelyanalyysillä erilaisia opiskelijaryhmiä. Analyysissä päädyttiin kolmen ryhmän ratkaisuun (R2=0.40, Silhouette 0.25). Ensimmäisen ja suurimman ryhmän (“Bottimyönteiset”, N=49) opiskelijat olivat kaikista tyytyväisimpiä tukibottiin. He suosivat hieman keskimääräistä vähemmän ihmiskontaktia ja välttelivät keskimääräistä vähemmän avun pyytämistä. Toisen ryhmän (”Ihmiskontaktia suosivat”, N=28) opiskelijat suosivat ihmiskontaktia huomattavasti keskimääräistä enemmän ja olivat aineiston keskiarvon tasolla sekä avun pyytämisen välttelyssä että tyytyväisyydessä tukibottiin. Kolmannen ryhmän (”Avun pyytämistä välttelevät”, N=28) opiskelijat välttelivät keskimääräistä enemmän avun pyytämistä, suosivat keskimääräistä vähemmän ihmiskontaktia sekä olivat keskimääräistä vähemmän tyytyväisiä tukibottiin.

Kun opiskelijoiden taustatietoja verrattiin löydettyihin ryhmiin, havaittiin että miessukupuoliset ja sähkötekniikkaa opiskelevat korostuivat ryhmässä Avun pyytämistä välttelevät. Botilta apua oli pyytänyt Bottimyönteisistä 12%, Ihmiskontaktia suosivista 29% ja Avun pyytämistä välttelevistä 7%. Kun kysyttiin, toivoisivatko opiskelijat että botti olisi jatkossa käytössä, Bottimyönteisistä myönteisesti vastasi 88%, Avun pyytämistä välttelevistä 61% ja Ihmiskontaktia suosivista 54%. 

Tulosten perusteella opiskelijoiden suhtautuminen tukibottiin on pääsääntöisesti hyvin positiivista. Kriittisimmin tukibottiin suhtautuvat opiskelijat, joille tuen pyytämisen kynnys ylipäänsä on korkea. Kaikkiaan vaikuttaa siltä, että enemmän vaikutusta on opiskelijan yleisellä suhtautumisella tuen pyytämiseen kuin sillä, onko tuen tarjoajana botti vai ihminen.

White, M. C., & Bembenutty, H. (2013). Not all avoidance help seekers are created equal: Individual differences in adaptive and executive help seeking. Sage Open, 3(2), 2158244013484916.
Okkonen, M. & Pesonen J.A. (2021). “Onks kaikki ok?”: Chatbot-sovellus kehitettiin opiskelijoiden tuen tarpeen selvittämiseksi. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 2021.
Pesonen, J.A. (2021). ‘Are You OK?’ Students’ Trust in a Chatbot Providing Support Opportunities. In International Conference on Human-Computer Interaction (pp. 199-215). Springer, Cham.