Laskennallinen ajattelu (Computational Thinking, CT) mahdollistaa tehokkaan tavan lähestyä ongelmia sekä tuottaa ratkaisuja, jotka ovat yleistettävissä erilaisiin tietämisen, tutkimisen ja tekemisen konteksteihin. CT-taidot voidaan jakaa kuuteen alakategoriaan, joita ovat decomposition, abstraction, algorithms, debugging, iteration ja generalization (Shute et al. 2017). Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tutut laaja-alaisen osaamisen alueet saapuvat nyt myös lukiokontekstiin LOPS-uudistuksen myötä. Laskennallinen ajattelu on siten entistäkin relevantimpi taito nyt ja tulevaisuudessa.

Kuinka siis suunnitella monialaisia oppimiskokonaisuuksia, jotka mahdollistavat laskennallisen ajattelun oppimisen, kehittymisen ja arvioinnin? Esityksessämme kerromme, miten suunnittelimme ja toteutimme design-tutkimuksen keinoin 7.lk STEAM-opetukseen monialaisen oppimiskokonaisuuden, joka yhdistää kuvataidetta ja käsityötä maker-kontekstissa (Halverson and Sheridan, 2014). Oppilaiden haastena on ollut ideoida ja luoda kantaaottavaa ja interaktiivinen kangaskassi printteineen. Erityisen keskeisenä suunnittelussa on ollut luoda avoin ja mielekäs suunnitteluhaaste: tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa ja tulla nähdyiksi, eli kokea itse oppimistehtävä merkityksellisenä. Kannan ottamiseen ja sosiaalisen vaikuttamiseen haastava aihe edellyttää kriittistä ajattelua ja oman arvomaailman suhteuttamista ulkoiseen maailmaan. Lähtökohtana pohdinnalle ollaankin haettu globaaleista aiheista (YK:n Agenda 2030), joita olemme oppilaslähtöisesti yhteisesti lähestyneet ja keskustellen tuoneet osaksi oppilaiden elämismaailmaa. 

Oppimisympäristössä painottuu entangled pedagogy, jossa niin teknologia kuin pedagogiikka ovat osa laajempaa materiaalista ja sosiaalista toimintaa (Fawns, 2022). Oppilaat käyttävät digitaalisia työvälineitä, kuten piirtopöytiä ja Adobe Illustrator -ohjelmistoa printin ideointiin ja suunnitteluun, vinyylileikkuria printin leikaamiseen ja micro:bit-laitteita printin vuorovaikutteisuuteen. Oppilas ideoi itse micro:bit-laitteen avulla toteutettavan toiminnallisuuden, ja pääsee siten tutustumaan myös e-tekstiilien ominaisuuksiin sähköä johtavan langan ja ommeltavien elektronisten komponenttien kautta. Kehittämämme MOK integroi siis kuvataiteen, käsityön ja matematiikan lisäksi varsin kattavasti myös laaja-alaisen osaamisen taitoja.

Oppilaat käyttävät oppimisprosessin dokumentointiin ja reflektointiin digitaalista portfolioalustaa (SeeSaw), joka mahdollistaa kuvien, videoiden ja tekstien helpon ja nopean palauttamisen opettajalle, joko oppilaan matkapuhelimesta tai tietokoneelta. Joka oppitunnin jälkeen oppilas kuvaa lyhyen videon, jossa kertoo ja näyttää (mitä, miten ja miksi) kyseisellä oppitunnilla on tapahtunut. Kommentoimalla videoita saamme annettua formatiivista täsmäpalautetta, ja samalla pysymme perillä jokaisen oppilaan työvaiheesta. Olennaiseksi osaksi portfoliota on sisällytetty visualisoidut CT-taitokortit, joista oppilas oppii tunnistamaan  soveltamaansa laskennallisen ajattelun osa-aluetta, eli oppimaan oppimisen näkökulmasta CT:sta tulee työväline oppilaalle itselleen.  

Olemme mukana pohjoismaisessa tutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on tuottaa tutkimusperustaista tietoa CT:n opettamisesta, oppimisesta ja arvioinnista koulukontekstissa. Esittelemme ensimmäisen kehittämissyklin aikana saamiamme tuloksia ja kerromme, minkälaisia oppimismahdollisuuksia (Learning Opportunities) oppimiskokonaisuutemme luo ainekohtaisiin ja laaja-alaisiin tavoitteisiin. Analysoimme myös kehittämiskohtia ja kerromme, miten mallia on edelleen kehitetty lukuvuoden 22-23 opetuskokeiluihin.