Digitaalisuuden eteneminen tehostaa monia prosesseja, kuten laskun maksaminen pankkitiskillä tai mobiililaitteella. Digiaikana ihminen kuitenkin vastaanottaa aiempaa enemmän dataa yhä useammasta lähteestä, viestii yhä useammassa  kanavassa ja käyttää yhä useampia digityökaluja. Tätä kaikkeaa joudutaan myös prosessoimaan.

Samalla lyhytjänteinen silpputyö ja multitaskaus hajottavat keskittymiskykyä ja pientenkin tavoitteiden saavuttaminen voi alkaa tuntua työläältä.Tukiäly voisi olla yhtenä ratkaisuna informaatiovirtojen ja eri kanavien virikkeiden koostamisessa ja jäsentämisessä. Terminä tukiälyllä viitataan laaja-alaisesti erilaisiin ihmisen digitaalisiin avustajiin, kuten sähköisiin sihteereihin, digiapureihin, digiassistentteihin etc. Henkilökohtaista tukiälyä voidaan personoida ja se saadaan myös adaptoitumaan käyttäjän tapoihin varsinaista tekoälyä helpommin, toki yksinkertaistetummin.

Opiskelijan (ja myös oppilaitoksen työntekijän) oma tukiäly keräisi yhdessä käyttäjän kanssa erilaisia datavirtoja, lajittelisi ja koostaisi niitä sekä tekisi automatisoidusti yhteenvetoja ja tilannekuvia. Koneälyä (AI) leimaa tavoite autonomiseen analyysiin, päätöksentekoon ja toimintaan, kuten vaikkapa robottiautoja kehitetään. Tukiälyn (IA, Intelligent Augmentation) konseptina oon, että se tarjoaa ensisijaisesti vain ehdotuksia ja suosituksia ihmiselle päätöksentekoon, valintoihin ja suunnitteluun. Valinnat ja päätöksentekö jäävät ihmiselle.

Opiskelijan henkilökohtaisella tukiälyllä olisi monipuolisesti käyttöä (etä)opiskelijalle. Se voisi esimerkiksi avustaa arkisessa tiedonhankinnassa, tsemppailla opinnoissa ja arkiliikunnassa, avustaa opiskeluun liittyvien lomakkeiden täytössä ja opiskelupäiväkirjassa sekä toimia rajapintana ja välittäjänä esimerkiksi oppimiympäristön ja toimisto-ohjelmien välillä.

Demottava tukiäly on toteutettu Telegram-chattiäppillä. Se on rakennettu modulaarisesti eli siihen on helppo rakentaa lisää palveluita tai palvelukonaisuuksia ja siitä joidan tehdä uniikki versio jokaiselle käyttäjälle. 

Rampertti -tukiälyn yksi leimallinen piirre  on API eli www-palveluiden (kuten Trello) ja pilvipalveluiden (kuten Google Drive) ohjelmointirajapinnan käyttö. Ramperttia ei ole ohjelmoitu perinteisessä mielessä ja se sisältää vain 500  riviä JavaScript-koodia.

Rampertti se hyödyntää valmiita API-ratkaisuja ja protokollia ja ainoastaan siirtää merkkimuotoista dataa eri palveluiden välillä. Palveluihin on tehty makrokomentoja, jotka aktivoituvat kulloisinkin reunahdoin (kuten Zapier-integraatiopalvelu).

Tämänkaltainen tukiäly tarjoaa oppilaitokselle resurseiltaan hallittavan ja kokeilukulttuurin mahdollistavan kehityspolun ennen ja kohti varsinaisen koneälyä käyttöönottoa. Se voi olla kallis ja riskialtis projekti.  

Esityksen kohderyhminä ovat oppilaitosten kehittäjät sekä opettajat ja opinto-ohjaajat.

[ Tukiälyn konseptista esitetään nettivideona ( https://vimeo.com/474194682 ) tallenne aidossa ja arkisessa käytössä olevasta Rampertti-tukiälystä (2 minuuttia 20 sekuntia). Jotta  ehdotusvideo saatiin tiiviiksi, niin alunperin kokonaista nauhoitetta on tiivistetty. Taustahälyn minimoimiseksi se on tehty sisätiloissa eikä muissa aidoissa käyttötilanteissa, kuten kävelyllä, kaupassa, kuntosalilla  etc. Videolla esitetyt taustadiat ovat liitteenä, jotta videota ei tarvitsisi klikkailla edestakaisin. ]