Digitaalisissa palveluissa kuten foorumeilla, sivustoilla ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva pahantahtoinen informaatiovaikuttaminen on lisääntynyt nopeasti, josta koululaiset saavat osansa lasten ja nuorten suosimissa palveluissa. Tämä esitys esittelee Valkeakosken kaupungin käynnistämää Opetushallituksen rahoittamaa Nettiagentti-hanketta (https://www.nettiagentti.net/) ja sen alkuvaiheessa saatuja oppilaskyselyn tuloksia. Nettiagentti-hankkeen tavoitteena on oppia toimimaan turvallisesti ja tunnistamaan piilossa olevaa vaikuttamista. Tavoitteena on löytää toimintamallit pelottelun, houkuttelun, seksuaalisen häirinnän, kiusaamisen ja ahdistelun varalle. Valkeakosken 4-9-luokkalaisten digitaalisen median käyttöä kartoittaneessa alkukyselyssä selvitettiin 1. heidän kohtaamaa kiusaamista, häirintää ja houkuttelua, 2. digitaalisten medioiden käyttötapoja, sekä 3. käytön synnyttämiä mielikuvia ja tuntemuksia seuraavin tutkimuskysymyksin:

• Kuinka yleistä on lasten ja nuorten kokema häirintä, houkuttelu ja häiritsevän sisällön kohtaaminen digitaalisen median kautta? Mitä eroja on poikien ja tyttöjen sekä ikäryhmien välillä? 

• Millaisia lasten ja nuorten digitaalisen median käyttöön liittyviä toimintatapoja lapsilla ja perheillä on?  

• Onko em. yleisyydellä, käytönmäärillä tai toimintatavoilla vaikutusta nuorten maailmankuvan muodostumiselle? 

Digitaalisen häirinnän yleisyys ja muodot

Kyselyyn vastasi 2020 huhtikuussa 1025 Valkeakosken kaupungin 4.-9. -luokkalaista, yhteensä 71% kaikista ko. luokkien koululaisista. 65% koululaisista ei kohdannut negatiivisen vaikuttamisen muotoja,  yksittäisiä negatiivisen vaikuttamisen muotoja kohtaa muutaman kerran vuodessa 9%. 26% kohtasi yhtä tai useampaa negatiivisen vaikuttamisen muotoa vähintään useamman kerran kuussa. Yläkoululaisissa tämä osuus on 44%, sillä kyselyn tulosten perusteella negatiivinen vaikuttaminen lisääntyy ja yleistyy yläluokilla. Koululaisten digitaalisten medioiden käyttö oli sekä muiden käyttäjien seuraamista, että oman sisällöntuottamista - valtaosin alustoilla, joiden ikärajoituksia ei noudatettu. Vähintään muutaman kerran kuussa negatiivista vaikuttamista kohdanneilla yläkoululaisilla oli tilastollisesti merkitsevästi alempi luottamustaso muihin ihmisiin.

Yksittäiset vaikuttamisen muodot eivät olleet kovin yleisiä. Esimerkiksi erilaisia kiusaamisen muotoja sisältäviä viestejä sai 14-19% vastaajista (alastonkuvia 19%, anonyymiä tai omalla nimellä tapahtuvaa nimittelyä 14%).

Digitaalisen median käyttötavat

Sekä ylä- että alakoulun vastaajat julkaisivat aineistoa käyttämillään digitaalisen median alustoilla keskimäärin muutaman kerran kuussa. Alakoululaiset lukivat tarinoita, katselivat kuvia tai videoita käyttämillään digitaalisen median alustoilla muutaman kerran viikossa, kun taas yläkoululaiset päivittäin. Alakoululaiset seurasivat käyttäjiä alustoilla: Youtube (85%), Tiktok (65%), Snapchat (59%), Whatsapp (59%) ja Instagram (58%). Yläkoululaiset puolestaan alustoilla: Youtube (95%), Instagram (83%), Snapchat (79%), Tiktok (69%) ja Whatsapp (67%).

Alakoululaisilla 90% huoltajista saa halutessaan katsoa koululaisen digitaalisten sovellusten ja palveluiden käyttöä, yläkoululaisilla 61%. Vastaajien mukaan kiusaaminen, häirintä tai houkuttelu ei ole lisääntynyt koronaepidemian aikana. Vastaajista 46% haluaisi digitaaliseen mediaan liittyviä ilmiöitä ja asioita käsiteltävän koulussa.

Häirinnän vaikutukset

Digitaalisen häirinnän lisääntyessä yläkoululla ja samanaikaisesti häirinnän kokemuksista vanhempien kanssa keskustelemisen vähentyessä tulisi kouluilla kiinnittää ilmiöön erityistä huomiota. Häirinnällä näyttäisi olevan merkitystä maailmankuvan muotoutumista ohjaaville uskomuksille, sillä vähintään muutaman kerran kuussa negatiivista vaikuttamista kohdanneilla yläkoululaisilla oli tilastollisesti merkitsevästi alempi luottamustaso muihin ihmisiin.

Lopuksi

Kyselystä on huomioitava, että fyysistä tai kasvokkain tapahtuvaa henkistä kiusaamista, häirintää tai houkuttelua ei kyselyllä selvitetty. Jatkossa voi olla hyvä selvittää myös digitaalisesti ja kasvokkain tapahtuvan negatiivisen vaikuttamisen suhdetta. Nettiagentti-hanke etenee koululaisten mediankäytön osaamista ja häirinnän vähentämiseen pyrkivin toimenpitein seuraavan vuoden  ajan, jonka lopuksi marraskuussa 2021 tehtävällä kyselyllä verrataan toiminnan vaikutuksia alkukartoituksen tilanteeseen.