Suomen koulutilojen suunnittelussa ja rakentamisessa suuntaus on ollut aiempaa suurempiin ja avoimempiin tiloihin, joissa työskentelee useita ryhmiä ja opettajia samaan aikaan. Tämä asettaa koulut, opettajat ja oppijat uuden tilanteen eteen; muutos vaatii huolellista valmistelua eikä se varmasti ole helppo. Prosessin helpottamiseksi on tärkeää tunnistaa mahdolliset ongelmakohdat sekä pyrkiä hyödyntämään jo kerättyä kokemusta ja tutkimustietoa - pyörää ei kannata keksiä monessa paikassa samaan aikaan uudelleen.

FCLab.fi-hanke (Future Classroom Lab) on osa yhteiseurooppalaista kokonaisuutta, jossa kehitetään uusia oppimisympäristöjä, opetusteknologiaa ja pedagogiikkaa. Verkosto edistää opetusteknologian käyttöä ja kehittää uusia opiskelukäytänteitä. Toiminnan ja oppimisympäristösuunnittelun keskiössä ovat oppimisen vyöhykkeet, joiden määrittelyssä on pyritty tunnistamaan oppimisen kannalta tärkeitä oppimisympäristön ominaisuuksia ja huomioimaan suomalaisen opetussuunnitelman erityispiirteet. Tavoitteena on viedä oppimistilanne sille mahdollisimman otolliseen ympäristöön. 

Oppimisen vyöhykkeet ja tarpeiden määrittäminen ovat suunnittelun ja muutosprosessin kannalta pohja, jonka päälle rakentaa. Pelkät seinät ja riittävä neliömäärä eivät kuitenkaan varmista toimivia tiloja saati sitten toimivia käytänteitä. Tärkeää on poistaa yhtälöstä oppimista ja opettamista häiritsevät tekijät. Prosessissa on merkittävää tunnustaa ja tunnistaa opettajan pedagogiset valmiudet, asenteet sekä mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin. Muutos lähtee ihmisistä, ei suinkaan ainoastaan tiloista. 

Tiloilla on ominaisuuksia, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi oppimis- ja opetusprosessiin. FCLabin Tampereen yksikössä (KAKS10 56) onkin keväästä 2019 alkaen pyritty selvittämään oppimista mahdollisesti häiritseviä tekijöitä ja poissulkemaan niitä. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Tampereen FCLabiin on asennettu erilaisia sensoreita, jotka mittaavat oppimisympäristön ominaisuuksia (äänenvoimakkuus, hiilidioksidi, lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine jne.) sekä oppilaiden sijoittumista ja työpisteiden valintaa (lämpöjälki). Tutkimusavauksessa on ollut mukana yritysmaailman kumppaneita (Martela, Tieto, Haltian, Telia). Mielenkiintoisia ratkaisuja opetustiloihin löytyy myös esimerkiksi näkyvyyden hallinnan  ja akustiikan osalta. KAKS10ta on ollut tältä osin varustamassa kotimaisia yrityksiä (Älykalvot Oy, Yeseco). 

Tampereen yksikön keskeinen tavoite on seurata oppimisympäristön ominaisuuksia, kuten äänenvoimakkuus ja hiilidioksidin määrä. Liian kova meteli tai huono ilma tekevät keskittymisestä ja oppimisesta hankalaa, ellei peräti mahdotonta. Syksyn 2021 aikana kehitetään sensorointia eli kerätään IoT-teknologian avulla dataa äänen tasosta sekä ilmanlaadusta paitsi oppimisympäristömme myös esimerkiksi koulun ruokalassa ja opettajainhuoneessa. Esittelemme mittaustuloksia sekä Telian matalan kynnyksen starttipaketin, jolla oppilaitos voi helposti  aloittaa vastaavan seurannan.

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua hybridi-oppimisesta ja -opetuksesta. Oppilailla on oikeus opetukseen ja toisaalta opettajalta ei voida vaatia liikaa. Monimuotoisissa tilanteissa on tärkeää saada teknologia mahdollistamaan opetus ja vuorovaikutus helposti ja laadukkaasti. Esittelemme vaihtoehtoja, joissa tuotetaan kohtuullisin kustannuksin joustava asetelma luokkatiloihin ja etäopetustilanteisiin.

Koulumaailman muutos on jatkuva ja haastava prosessi, jonka hyväksi Future Classroom Lab on valmis kantamaan kortensa kekoon jakamalla hankkeen aikana kerättyä tietoa ja kokemusta toimivista ratkaisuista sekä matkan varrella koetuista haasteista.