Nyky-yhteiskunta edellyttää koululaisilta kykyä lukea ja ymmärtää digitaalisia tiedonlähteitä. Tiedonlähteitä luetaan yhä useammin netissä, mikä vaatii hyviä nettilukutaitoja. Näihin taitoihin luetaan 1) kysymysten asettaminen, 2) tiedonhaku, 3) lähteiden kriittinen arviointi, 4) yhteenvedon laatiminen useamman eri lähteen pohjalta ja 5) opitusta kertominen (Leu ym., 2015). Vaikka digitaalinen, käytännön tiedontarpeiden ohjaama lukeminen onkin lisääntynyt suhteessa perinteiseen kirjan lukemiseen (OECD, 2019), uupuu meiltä tietoa siitä, miten lapset, joilla on oppimisen vaikeuksia pärjäävät netissä. Tässä esityksessä tarkastellaan, miten lukemisen vaikeudet sekä opettajan arvioimat tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet ovat yhteydessä oppilaiden suoriutumiseen tutkivan nettilukemisen tehtävässä. Lisäksi tarkastellaan kirjojen ja nettisivujen lukemisen merkitystä oppilaiden suoriutumiseen.

Tutkimukseen osallistui 436 kuudesluokkalaista (206 tyttöä, 230 poikaa). Oppilaat tekivät nettilukutaitoja mittaavan tehtävän Internetiä simuloivassa oppimisympäristössä. Tehtävässä oppilaat tutkivat energiajuomien terveysvaikutuksia ja kirjoittivat perustellun kannanoton siihen, pitäisikö koululle hankkia energiajuoma-automaatti vai ei. Tehtävässä oppilaat etsivät tietoa, lukivat useita eri nettilähteitä, arvioivat lähteiden luotettavuutta ja yhdistelivät niistä saamaansa tietoa.

Nettilukutehtävän lisäksi oppilaiden luetun ymmärtämisen taitoja mitattiin yhdellä ALLU -ala-asteen lukutestin osiolla (Lindeman, 1999). Tämän lisäksi oppilailta kysyttiin, kuinka usein he lukevat kirjoja ja kuinka usein he lukevat netissä tekstejä heitä kiinnostavista aiheista (esim. harrastukset). Oppilaat arvioivat näitä lukutottumuksiaan viisiportaisella asteikolla (tuskin koskaan – päivittäin).

Oppilaat jaettiin ryhmiin heidän lukusujuvuutensa (sanantunnistus, sanojen erottelu toisistaan ja epäsanatekstin lukeminen) sekä opettajien arvioimien tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksien (Keskittymiskysely; Klenberg ym. 2010) perusteella. Ensimmäisessä ryhmässä (n = 39) oppilailla oli lukemisen vaikeuksia, toisessa ryhmässä (n = 37) oppilailla oli tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia ja kolmannessa ryhmässä (n = 17) oppilailla oli vaikeuksia molemmilla osa-alueilla. Neljännen ryhmän oppilailla (n = 343) ei ollut edellä mainittuja vaikeuksia.

Latentin profiilianalyysin avulla muodostettiin seitsemän tutkivan nettilukemisen suoriutumisprofiilia: 1) erittäin heikosti suoriutuvat (7,6%), 2) heikosti suoriutuvat (5,7%), 3) alle keskiarvon suoriutuvat (22,5%), 5) keskimääräisesti suoriutuvat (22,7%), 6) hyvin suoriutuvat (22,9%) sekä 7) erinomaisesti suoriutuvat (5,3%). Yksi profiileista (4) sijoittui edellä kuvattujen väliin, sillä tässä profiilissa oppilailla oli vaikeuksia lähteiden kriittisessä arvioinnissa, vaikka he muutoin suoriutuivat keskimääräisesti (13,3%). Oppilaista, joilla oli lukemisen vaikeuksia, 62% sijoittui kolmeen heikoimpaan profiiliin ja oppilaista, joilla oli tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksien, vastaavasti 65%. Oppilaista, joilla oli vaikeuksia molemmilla osa-alueilla, peräti 94% sijoittui kolmeen heikoimpaan profiiliin. Kuitenkin 23 % oppilaista, joilla oli lukemisen vaikeuksia ja 16% oppilaista, joilla oli tarkkaavuuden vaikeuksia, sijoittuivat keskimääräisesti suoriutuviin tai hyvin suoriutuviin. Vastaavasti myös niistä oppilaista, joilla ei ollut edellä mainittuja oppimisen vaikeuksia, 27% sijoittui kolmeen heikoimpaan profiiliin.

Heikoimpia suoriutumisprofiileja tarkasteltaessa havaitaan, että tutkiva nettilukeminen näyttää kuormittavan oppilaiden lukemiseen sekä tarkkaavuuteen ja toiminnanohjaukseen liittyviä taitoja. Korkeamman nettilukemisen suoriutumisprofiileihin sijoittuvat oppilaat taas suoriutuivat muita oppilaita paremmin luetun ymmärtämistä mittaavassa tehtävässä. He myös lukivat enemmän painettuja kirjoja kuin heikoimpiin suoriutumisprofiileihin kuuluneet oppilaat. Eri profiileihin sijoittuvat oppilaat eivät kuitenkaan eronneet toisistaan siinä, kuinka paljon he lukivat netissä. Näyttää siis siltä, että pidempien, keskittymistä vaativien tekstien lukeminen tukee myös tutkivaa nettilukemista.

Lähteet