Tällä hetkellä korkeakoulujen digitaaliset oppimisympäristöt ovat erillisiä ympäristöjä, joiden yhteiskäyttö on hyvin hankalaa. Korkeakouluilla on tarve toimivaan yhteiseen, moderniin digitaaliseen oppimisympäristöön mikä hyödyntää pilvipalveluja. Pilvioppimisympäristö tukee myös MOOC toiminnallisuutta. Pilvipalveluihin pohjautuva digitaalinen oppimisympäristö tukee ympärivuotista opiskelua ja esteettömyyttä mahdollistamalla mobiilin ja ajan ja paikan suhteen joustavan opiskelun. Oppimisympäristö integroidaan korkeakoulun muihin digitaalisiin ympäristöihin ja tarpeellisiin muihin palveluihin ja korvaa tällä hetkellä käytössä olevat verkko-oppimisympäristöt. Oppimisympäristöön tuotetaan yhteistä kaikille korkeakouluille avointa koulutustarjontaa, menetelmiä ja oppaita sisältöhankkeiden avulla (OpenBio, Kemia, Oikeustieteet).

Fyysisten opetustilojen opetuskäytön parantamista ja tehostamista varten kehitetään Multilocation ClassRoom -konsepti. Multilocation ClassRoom yhdistää kaksi tai useampaa fyysistä luokkahuonetta teknisesti yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi siten että läsnäolon tunne on mahdollisimman aito.

Korkeakouluilla on tarve digitalisoida ja automatisoida enenevässä määrin prosesseja resurssien säästämiseksi sekä merkittävien etujen saavuttamiseksi yhteisten standardiprosessien avulla. Digitalisaation ja ohjelmistorobotiikan avulla helpotetaan opetuksen ja opintohallinnon rutiinitehtäviä ja parhaita käytäntöjä jaetaan avoimesti korkeakoulujen kesken. Saman aikaisesti korkeakouluilla on tarve mitata ja kehittää digitalisaation ja oppimisympäristöjen laatua. Tätä tehdään EU:n DigCompOrg viitekehyksen avulla sekä kehittämällä oppimisympäristön laatumittari, jonka avulla on mahdollista arvioida, miten laadukas korkeakoulun oppimisympäristö on.

Korkeakouluilla on tällä hetkellä runsaasti erilaisia toimintamalleja opetuksen pedagogisessa ja teknisessä tuessa, mutta ne on yleensä eriytetty kahdeksi erilliseksi tukipalveluksi.  Lisäksi suurin osa niistä on korkeakoulukohtaisia. Myös tilasuunnittelu ja sen digitaalis-pedagogiset näkökulmat jäävät usein integroitumatta. Resurssit ovat rajallisia ja syvällisen asiantuntemuksen hankkimiseen on harvoin mahdollisuutta. Monet opetuksen tukipalvelut ja asiantuntemus voivat olla myös yhden henkilön takana sekä hajautetuissa vertaistuen malleissa, että keskitetyissä palveluissa. Yliopistojen ja korkeakoulujen perinteiset fyysiset ympäristöt eivät vastaa digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, eivätkä mahdollista aktiiviseen oppimiseen perustuvia pedagogisia ratkaisuja. DigiCampuksessa kehitetään pedagogis-digitaalisten tukipalvelujen malli ja tuotetaan kampuksien oppimismaiseman kehittämismalli osallistamalla kaikkia käyttäjäryhmiä (kampusten tila- ja pedagoginen johto, opintohallinto, digitaalisen teknologian pedagoginen tukihenkilöstö, opetus- ja tutkimushenkilökunta, opiskelijat).

Koulutusyhteistyö, opiskelijaliikkuvuus ja opintojen tehokas eteneminen ovat keskeisimpiä korkeakoulusektorin tavoitteita. Liikkuvuuteen on luotu toimintamalleja ja järjestelmäratkaisuja, joita parhaillaan kehitetään edelleen. Arvioinnin kehittäminen -osahanke niveltyy aiempaan kehittämiseen ja tukee liikkuvuuden lisääntymistä. Opiskelijoille tuotetaan osaamisen osoittamisen digitaalista välineistöä, opettajille työn taloudellisuutta lisääviä arvioinnin työkaluja ja johdolle tiedolla johtamisen palveluita. Ratkaisut liitetään osaksi Exam-konsortion palveluita palvelemaan koko korkeakoululaitosta.

Digitaalisten toiminta- ja oppimisympäristöjen monipuolistuessa on varmistettava kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluihin, kouluttautumiseen ja työn tekemiseen. Yliopistot ja korkeakoulut yhtenäistävät opintotietojärjestelmiään ja myös keskeiset verkko-oppimisympäristöt ovat samoja useissa oppilaitoksissa. Digitaaliset oppimisympäristöt paitsi luovat uusia, joustavia oppimisen mahdollisuuksia, luovat myös uudenlaisia oppimisen ja osallistumisen esteitä, ellei ympäristöjä suunnitella lähtökohtaisesti käytettäviksi, esteettömiksi ja saavutettaviksi. Saavutettavuus on paitsi eettisesti tärkeä ja toivottava tavoite, lähitulevaisuudessa myös lain määräämä velvoite. Vuonna 2016 Euroopan parlamentti hyväksyi julkisten toimijoiden (mm. korkeakoulut ja kirjastot) verkkosivujen ja sovellusten saavutettavuus -direktiivin, joka tulee huomioida kansallisessa lainsäädännössä. Tämä tarkoittaa myös korkeakoulujen kohdalla vaatimusta huomattavasti nykyistä paremmasta saavutettavuudesta ja esteettömyydestä.

Hankkeen tässä vaiheessa on valittu oppimisalusta mikä on jo hankkeen käytössä ja avataan muille kärkihankkeille myöhemmin tänä keväänä. Ensimmäiset opintojaksot (DigiCampuksen sisältöhankkeet aloittavat) uudessa ympäristössä tammikuussa.  Pedagogisdigitaalinen tukipalvelu on otettu käyttöön samassa aikataulussa.  Multilocation Classroom on otettu käyttöön yhdessä yliopistossa.  Arvioinnin kehittäminen etenee. Koulutusmateriaalia on tuotettu mm. saavutettavan ja esteettömän oppimateriaalin näkökulmasta.