Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2019
-
STEAM-opinpolku
-
Ohjelmoinnin perusteet lukiossa ja yläkoulussa
-
ViLLE - Sähköinen opintopolku opettajan arkeen
-
OPS-muutos on mahdollisuus
-
Digitaitoja opettajille pelillisesti
-
Adaptiivisuus ja pelillisyys verkko-opetuksessa
-
Työväline varhaiskasvatuksen TVT-osaamisen arviointiin ja kehittämiseen
-
Miten interaktiivisten kuvien luominen kehittää monilukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista?
-
ITK Doctoral Consortium
-
Taitopainotteinen ja digitaalinen kulttuuriperinnön opettaminen
Tämä kehittämishanke rakentuu kahden perusteeman varaan: 1) hahmottaa aikuisen (kokemuksellisen) oppimisen prosessin eri ulottuvuuksia ja niiden keskinäisiä yhteyksiä ja 2) kehittää oppimisen tutkimisen metodologiaa. Olemme erityisen kiinnostuneita fysiologisen, emotionaalisen ja kokemuksellisen ulottuvuuden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Näemme oppimisen kehollisena ja emotionaalisena prosessina. Kognitio ja tietoiset ajattelun prosessit ovat kietoutuneena näihin kehollisiin/fysiologisiin tapahtumisiin. Miten nämä oppimisen ulottuvuudet kietoutuvat toisiinsa? Mitä oppimisprosessin aikana tapahtuu? Miten aikuisopiskelijoiden kokemukselliset hetket linkittyvät fysiologisten mittausten kanssa?
Nämä kysymykset haastavat kehittämään myös metodologiaa. Kehittyneet mittausmenetelmät mahdollistavat helpon, huomaamattoman ja jatkuvan mittaamisen oppimisen fysiologian vangitsemiseksi. Mittausvälineiden kehittymisen myötä mm. aivotutkimuksen ja muiden kehon fysiologisten mittausten, kuten sykevaihteluvälin analyysin, keinoja voidaan hyödyntää entistä paremmin myös laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella luonnollisissa oppimistilanteissa.
Kehittämispilotti toteutettiin keväällä 2018 pedagogisissa opinnoissa opiskelevien aikuisopiskelijoiden lähiopetusjaksolla, mm. pienryhmätilanteissa. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa kolmella eri menetelmällä: neuro-fysiologisilla mittauksilla, videotallenteilla pienryhmätilanteista ja osallistujien haastatteluilla. Menetelmiä käytettiin sekä erikseen että yhdessä samoissa oppimistilanteissa. Tarkastelimme sekä yksilöllisiä että yksilöiden välisiä muutoksia ja eroja.
Tässä esityksessä esittelemme tutkimuksemme uudenlaista metodologista lähestymistapaa ja alustavia tuloksia.