Johdanto

Opetusteknologia saa yhä moniulotteisempia muotoja tietoteknologioiden ja erilaisten representatiivisten menetelmien kehittymisen myötä. Verkkokapasiteetin ja laskentatehon lisääntyminen edistää uudenlaisten opetus- ja oppimisteknologian käyttöönottoa erilaisissa oppimistilanteissa. Yksi tällainen nouseva trendi on Hologrammiteknologian käyttö ilmiöiden, tilojen ja henkilöiden kuvantamisessa. Hologrammiteknologia voidaan yhdistää virtuaalisen (VR) ja lisättyyn (AR) todellisuuden sekä sosiaalisen median välineisiin opetuksessa. Tällä tavoin opiskelijat tai opiskelijaryhmät voivat syventää ymmärrystä oppimisen kohteena olevista ilmiöistä ja niihin liittyvistä merkityksistä (Vygotsky 1978). Oppimisen fasilitointi näillä teknologioilla syventää oppijakohtaista kokemuksellisuutta ja mahdollistaa entistä paremman oppijalähtöisen kontekstisidonnaisen oppimisympäristön konstruoinnin (Driscoll 2005; Jonassen 1999).

Tähän foorumiesitykseen olemme valinneet hologrammiteknologian opetuskäyttöön perustuvan opetusteknologisen kokeilun korkeakoulukontekstissa. Holografiaperusteinen kuvantaminen mahdollistaa kokemuspohjaisen konstruktivistislähtöisen pedagogiikan soveltamisen, jossa merkitysten luominen, jaetut ja yksilölliset kognitiiviset tulkinnat mahdollistuvat uudella tavalla (Kolb 1974; Piaget 1970). Holografiateknologia yhdistettynä virtuaalitodellisuuteen tehostaa mahdollisuuksia myös tutkivan oppimisen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004) toteuttamiseen, erityisesti monimutkaisten ilmiö- ja käsitekokonaisuuksien suhteen. Tekniikka tukee tiedon esittämisen monimuotoisuutta oppimisessa (Cognitive Flexibility Theory (Spiro 1988)).