Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2019
-
LUDO - LUkiolaisen DigiOpas
-
Taitopainotteinen ja digitaalinen kulttuuriperinnön opettaminen
-
Etäopiskelua ja luentojen tallennusta
-
Mitä innovatiivisia teknologioita koulujen kannattaa hankkia?
-
Saavutettavaa digioppimista rakentamassa
-
Ohjelmoinnin perusteet lukiossa ja yläkoulussa
-
ITK Doctoral Consortium
-
STEAM-opinpolku
-
Microsoft Teams-workshop
-
Miten interaktiivisten kuvien luominen kehittää monilukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista?
Ammatillisen koulutuksen reformi tuoma edellyttää mm. joustavia yksilöllisiä opintopolkuja ja erilaisten oppimisympäristöjen monipuolisempaa hyödyntämistä. Joustava ja tehokas oppiminen edellyttää oppilaitoksilta järjestelmiä, jotka selkiyttävät yksilöllisten opintopolkujen hallintaa ja tukevat koulutusprosessien kehittämistä.
TAKKin sähköasennusala on järjestelmällisesti kehittänyt oppimisympäristöä, jossa yhdistetään käytännön tekeminen sähköisiin oppimisympäristöihin ja ohjausjärjestelmiin. Fyysistä oppimisympäristöä on uudistettu siten, että se vastaa entistä enemmän aitoa työympäristöä. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan kaikenlaisia sähkötöitä yksinkertaisista perusvalaistuskytkennöistä sähkömoottoreiden kautta aina todellisiin sähkölaitteiston asennuksiin. Jokainen opiskelija etenee omaan tahtiinsa, oman HOKSinsa mukaan. Käytännön työn tukena hyödynnetään O365-oppimisympäristöä ja Futural Skills-järjestelmää.
Futural Skills -järjestelmän avulla opiskelija näkee oman osaamisensa karttumisen visuaalisessa muodossa ja voi tallentaa vaikkapa kännykällä osaamisensa karttumista työn edetessä. Tutkinto on paloiteltu ePerusteiden mukaisesti tutkinnon osiin ja edelleen osaamistavoitteisiin eli ePerusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Opettajien on mahdollista nähdä keskitetysti kaikkien opintopolut, ja he pääsevät ohjaamaan tehokkaasti yksittäisen opiskelijan etenemistä, antamaan palautetta ja hyväksymään töitä. Opiskelijan siirtyessä työpaikalle oppimaan, työpaikkaohjaaja otetaan mukaan järjestelmään antamaan palautetta ja seuraamaan etenemistä. Pilottivuoden jälkeen järjestelmät ja toimintamallit on otettu pysyvään käyttöön.
Tässä esityksessä kerrotaan osaamisen ohjaamisesta uudella tavalla ja uusin välinein eli kehittämistyön kokemuksista ja oivalluksista. Esityksessä käydään läpi toimintamallin muutoksen kriittisiä kohtia ja sudenkuoppia sekä järjestelmien mielekästä roolia käytännön ohjaustyössä.