Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2019
-
STEAM-opinpolku
-
Yhteistä verkko-opintotarjontaa ja asiantuntijayhteisöä rakentamassa
-
Digitaalinen dialogi kodin ja koulun välillä - huoltajat kumppaneina arvioinnin kehittämisessä
-
LUDO - LUkiolaisen DigiOpas
-
Mitä innovatiivisia teknologioita koulujen kannattaa hankkia?
-
Taitopainotteinen ja digitaalinen kulttuuriperinnön opettaminen
-
Saavutettavaa digioppimista rakentamassa
-
Onnistunut oppilaitosrakennushanke
-
Miten interaktiivisten kuvien luominen kehittää monilukutaitoa ja tieto- ja viestintäteknologista osaamista?
-
Svebinar - digipedagoginen kv-hanke
Foorumiesityksessä kerrotaan viiden ammattikorkeakoulun digistarttikokeiluista vuonna 2018.
Oppiminen siirtyy verkkoon ja verkostoihin. Korkeakouluilla on päivä- ja monimuoto-opiskelun lisäksi entistä enemmän koulutusmalleja, joissa ei ole lainkaan kampusopiskelua vaan opiskelu tapahtuu kokonaan verkkoympäristössä ja työelämäkonteksteissa ubiikin oppimisen periaatteella. Ubiikki oppiminen edellyttää opiskelijalta digikyvykkyyttä.
Digikyvykkyyden osa-alueiksi voidaan määritellä (lähde: Europass; Allaboardhe)
- onlineopiskelu ja oppiminen
- välineet ja teknologiat
- identiteetti ja hyvinvointi
- viestintä ja yhteistyö
- tiedon hankinta, käyttö ja tuottaminen
- sisällöntuotanto.
Digistarttikokeilut ajoittuvat korkeakouluopintojen aloitukseen ja liittyvät opiskelijan ohjaukseen. Niissä on haettu uusia menettelyjä, joilla varmistetaan opiskelijan digikyvykkyyttä. Kokeilut rakennettiin kunkin ammattikorkeakoulun tarpeisiin. Tavoitteena niissä oli mm.
- helpottaa ja tehostaa opintoihin orientoitumista ja sujuvoittaa opintojen alkua
- luoda eri kampusten opiskelijoille yhteinen sähköinen kohtaamispaikka
- tutustuttaa opiskelijat käytettäviin verkkotyökaluihin
- lieventää opintojen alun infoähkyä
- tukea opiskelua ja varmistaa osaamista myös opintojen alun jälkeen.
Digistartit on rakennettu hyödyntäen kunkin ammattikorkeakoulun sähköisiä ympäristöjä. Niissä hyödynnetään Moodle-, Optima- ja BB Open LMS -oppimisalustoja. Osa starteista oli rakennettu itseopiskeluaineistoiksi, osassa oppimisympäristössä tapahtuva viestiminen oli keskeisemmässä roolissa.
Starttipaketit ovat osa kunkin korkeakoulun opintoihin orientoivaa opintojaksoa. Osallistuvien opiskelijoiden määrä vaihteli kokeiluissa alle sadasta opiskelijasta noin 1500 opiskelijaan. Pääsääntöisesti opiskelijat pääsivät tutustumaan starttipaketin aineistoihin jo ennen opintojen alkua.
Sisältöinä digistarteissa oli eri painotuksin digikyvykkyyden osa-alueista niitä, jotka ovat keskeisimpiä opintoja aloitettaessa. Ns. peruskauran (oppimisalusta, videoneuvottelut ym. viestintä, pilvipalvelut, opiskelijaintra, kirjasto- ja tietopalvelut) lisäksi useimmissa paketeissa pääsi perehtymään esimerkiksi oppimisanalytiikkaan opiskelijan näkökulmasta ja tutustumaan omaan opiskeluryhmäänsä.
Useampi ammattikorkeakoulu linkitti oppimisalustalle rakennettuun digistarttiin opiskelijoiden digituutoritoiminnan. Digituutorit ovat kiinnostuksen perusteella tehtävään hakeutuvia opiskelijoita. Heille järjestetään valmennusta, ja he toimivat aloittavien opiskelijoiden apuna kampuksilla BYOD-ongelmissa ja sähköisillä alustoilla tukena mm. ryhmäytymisessä ja hyvien vinkkien antajina.
Kokeiluista saatujen palautteiden perusteella digistarttipaketille on tarvetta. Opiskelijakyselyissä peräti 90 % piti digistarttia hyödyllisenä. Jatkokehittämisen tarvetta on mm. digituutoreiden roolissa ja sisältöjen päivittämisessä. Tärkeää on, että korkeakoulussa on mietitty starttipaketin jatkuvuus ja sovittu ylläpitäjät.