Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi 2019
-
STEAM-opinpolku
-
Ohjelmoinnin perusteet lukiossa ja yläkoulussa
-
Pienillä asioilla parempaa verkko-opettajuutta
-
Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke
-
Lyfta: Immersiivisiä oppimiskokemuksia ympäri maailmaa
-
ITK Doctoral Consortium
-
Voiko turvallista pyöräilyä harjoitella digitaalisessa oppimisympäristössä?
-
Mitä innovatiivisia teknologioita koulujen kannattaa hankkia?
-
Etäopiskelua ja luentojen tallennusta
-
Autenttisuutta lisätyllä todellisuudella
Laurea ammattikorkeakoulussaon tuotettu viime vuosina kokonaisia amk-tutkintoja verkkoon. Nyt kokemusta on kertynyt usealta koulutusalalta ja ensimmäiset opiskelijat putkahtavat pian työmarkkinoille. Tosin merkittävällä osalla näistä opiskelijoista on jo työelämäkokemusta ja he hakevat koulutuksesta mahdollisuuksia kehittyä työssään, työllistyä tai vaihtaa alaa. Verkko-opiskelijamme asuvat eri puolilla Suomea sekä ulkomailla. Verkko-tutkintojen tuottamisen yhteydessä olemme etsineet vastauksia ja ratkaisuja yhteiskunnan odotusten, digitalisoituvan toimintaympäristön sekä korkeakoulun toimintakulttuurin haasteisiin.
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli painottaa tutkintojen ”tuottamista”. Haasteena on puskea verkossa opiskelevia opiskelijoita digiputkesta työelämään ilman, että opetuksen laatu siitä kärsisi. Onnistunut verkko-opetus pitää sisällään runsaasti vuorovaikutusta – onko se mahdollista samalla, kun pitäisi rakentaa suurelle opiskelijaryhmälle skaalautuva verkkototeutus? Tie skaalautuvuuden etujen hyödyntämiseen etenee myös ammattikorkeakouluissa tuotteistamisen kautta. Siten kehittyvät myös läpinäkyvyys, avoimuus, laatu ja opiskelijakeskeisyys.
Opiskelijalähtöisyys on muuttunut olennaisella tavalla. Verkko-opiskelu mahdollistaa kokonaan uudenlaiset prosessit. Ilmoittautuminen kurssille voi esimerkiksi olla mahdollista milloin tahansa ympäri vuoden. Opiskelija voi vapaasti tarkastella sisältöjä ennakkoon. Parhaimmassa tapauksessa kokonainen kurssi tai tutkinto-ohjelma voidaan muotoilemalla tuotteistaa tietynlaisia opiskelijaprofiileja palvelemaan. Osia näistä mahdollisuuksista olemme pystyneet hyödyntämään. Osan toteuttaminen vaatii muutoksia korkeakoulujärjestelmämme rakenteissa ja siksi ne ovat jääneet kokeiluissamme hyödyntämättä. Käsityksemme on, että opiskelijalähtöisyys on parannettavissa teknologian keinoin.
Opiskelijalähtöisyys digiajassa edellyttää lehtorien laskeutumista katetreiltaan tiedon kätilöiksi. Tämä opettajan roolin muutos näkyy jo onneksi selkeästi, mutta vielä on matkaa siihen, että opiskelija nähtäisiin asiakkaana. Verkko-opetuksessa tarvitaan lisäksi digipedagogisesti osaavaa ja kehittyvää henkilöstöä. Kiinnostus tämän tyyppiseen koulutukseen on kasvanut, sillä monet opettajat kokevat verkko-opetuksen mieluisaksi vaihtoehdoksi. Isossa organisaatiossa myös sisäinen benchmarkaus ja mahdollisuus opettajatiiminä rakentaa yhteisiä kursseja on osoittautunut oivalliseksi tavaksi viedä verkko-opetuksen hyviä käytänteitä yli koulutusalojen.
Verkkotutkintoja suunniteltaessa ja toteuttaessa olemme oppineet paljolti kokeilujen kautta ja monenlaisia haasteita on tullut vastaan. Esityksessämme taustoitamme ammattikorkeakoulun verkko-opetuksen problematiikkaa ja kerromme omista kokemuksistamme verkko-opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa haasteineen ja oivalluksineen. Ja ennen kaikkea pohdimme, minkälaisia muutoksia kaivattaisiin ammattikorkeakoulujen organisaatiokulttuurissa ja toimintatavoissa, jotta voisimme parhaiten palvella verkossa opiskelevia opiskelijoita.