Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa -konferenssi
-
Arviointi ruokkii uteliaisuutta
-
Lapin eAmis -Latuja ammatillisiin opintoihin digitalisuutta hyödyntäen
-
ViLLE-asiantuntijakoulutus
-
Digitaaliset oppitunnit opetuksen avuksi
-
Oppimisanalytiikan asenteet, odotukset ja eettiset kysymykset korkeakouluopiskelijan silmin
-
Robottihackathon. Puhuvat robotit ja keskustelevat käyttöliittymät opetuksessa.
-
Ohjelmointiaiheisen STEM projektin suunnittelu yrityksessä vieraileville 7-9 luokan oppilaille
-
Käytännön esimerkkejä opetustoiminnan kehittämisestä
-
Kestävän kehityksen kortit, lisättyä todellisuutta liikkuen
-
STEAMinOulu Workshop 2.0
Toimintasessiossa osanottajat pääsevät ideoimaan menetelmiä ja kokeilemaan pedagogista kyselytyökalua yhteistyöskentelyn taitojen ja sosio-episteemisten käytäntöjen oppimisen tukemiseksi. Tällaiset käytännöt ovat keskeisiä niin arkielämässä, opiskelussa kuin työelämässäkin ja niihin liittyvät taidot tärkeitä ymmärtää ja hallita, mutta niiden oppiminen ei välttämättä tapahdu itsestään (Hyytinen, Toom & Shavelson, 2019). Peruskoulun opetussuunnitelmassa (OPS 2014) nämä taidot määritellään osaksi laaja-alaista osaamista. Korkeakoulujen strategioissa vastaavista taidoista käytetään käsitteitä työelämätaidot, akateemiset asiantuntijataidot tai geneeriset taidot (Arum & Roksa, 2011; Muukkonen, Lakkala, Lahti-Nuuttila, Ilomäki, Karlgren & Toom, 2019; Tuononen, 2019). Tällaisia taitoja pitää harjoitella tietoisesti yhdessä muiden kanssa todellisissa toimintatilanteissa (Strijbos, Engels, & Struyven, 2015) ja silloin avuksi tarvitaan arjen työskentelyn lomassa helposti käyttöön otettavia menetelmiä niin koululuokissa, yliopistokursseilla kuin työyhteisöissäkin.
Työpajassa kokeiltavia menetelmiä on tutkittu ja kehitetty Helsingin yliopiston dLearn.Helsinki-hankkeessa (https://blogs.helsinki.fi/dlearnhelsinki/). Ratkaisun ytimenä ovat oman tai ryhmän toiminnan arviointiin tarkoitetut kyselyinstrumentit sekä verkkopohjainen työkalu TeamFluent (https://www.teamfluent.eu), joka mahdollistaa välittömän palautteen ja tulosten yhteisen tarkastelun. Olennaista on miettiä, miten kukin itse, opettajat ja ohjaajat sekä oppilaitokset ja työyhteisöt voivat kehittää toimintatapojaan työkalun avulla. Tule kokeilemaan, miltä omat ja ryhmäsi yhteistyöskentelytaidot näyttävät TeamFluent-kyselytyökalulla.
Työpajassa on seuraavat toimintavaiheet:
1) Työpajan vetäjät esittelevät työpajan sisällön ja tavoitteet. (5 min)
2) Ryhmätyö 1, jossa osallistujat ratkovat valitsemaansa yhteistyöskentelyn taitojen tukemiseen ja opettamiseen liittyvää ongelmaa sekä tuottavat siitä konkreettisen ehdotuksen digituotoksena. (20 min)
3) Jokainen osanottaja arvioi TeamFluent-kyselytyökalun avulla, miten itse tai oma ryhmä toimi ryhmätyöskentelyn aikana. Vastaamisen jälkeen ryhmä keskustelee lyhyesti tuloksista työkalun antamana välittömän palautteen avulla. (15 min)
4) Työpajan vetäjien johdolla tarkastellaan yhteisesti kyselyn tuloksia ja niiden synnyttämiä ajatuksia omasta ja ryhmän toiminnasta. (10 min)
5) Työpajan vetäjät pitävät lyhyen alustuksen TeamFluent-kyselytyökalun pedagogisesta ideasta ja toiminnasta. (10 min)
6) Ryhmätyö 2, jossa osallistujat ideoivat kyselytyökalun käyttömahdollisuuksia omassa opetuksessa tai työyhteisössä. Ideat jaetaan yhteiseen digitaaliseen työskentelytilaan. (20 min)
7) Lopuksi tarkastellaan kehitettyjä ideoita yhteisesti työpajan vetäjien johdolla. (10 min)
Yhteistyöskentelyn taitojen ja laajemminkin laaja-alaisen osaamisen tukeminen koulussa ja työelämässä edellyttää uudenlaisia opetus- ja arviointimenetelmiä sekä uudenlaisten digitaalisten pedagogisten välineiden hyödyntämistä. Opettajat ovat avainhenkilöitä opetus- ja arviointimenetelmien ja digitaalisten teknologioiden käyttämisessä ja kehittämisessä. Sen vuoksi on olennaista että heillä on tietoa ja osaamista tähän liittyen.
Lähteet
Arum, R., & Roksa, J. (2011). Academically adrift: Limited learning on college campuses. University of Chicago Press.
Hyytinen, H., Toom, A., & Shavelson, R. J. (2019). Enhancing Scientific Thinking Through the Development of Critical Thinking in Higher Education. In Redefining Scientific Thinking for Higher Education (pp. 59-78). Cham: Palgrave Macmillan.
Muukkonen, H., Lakkala, M., Lahti-Nuuttila, P., Ilomäki, L., Karlgren, K., & Toom, A. (2019). Assessing the development of collaborative knowledge work competence: Scales for higher education course contexts. Scandinavian Journal of Educational Research. doi:10.1080/00313831.2019.1647284
Strijbos, J., Engels, N., & Struyven, K. (2015). Criteria and standards of generic competences at bachelor degree level: A review study. Educational Research Review, 14, 18-32.
Tuononen, T. (2019). Employability of university graduates: The role of academic competences, learning and work experience in the successful transition from university to working life. Helsinki Studies in Education, number 46. Helsinki: University of Helsinki.